Taistelua terveistä kasvoista

Toispuoleinen kasvohalvaus on kiusannut monella tavalla. Halvaus on ulottunut nieluun ja äänihuuliin asti. Onneksi Pete on oppinut nielemään, vaikka vain toinen puoli nielusta toimii.  Hän osaa välttää ruoka-aineita, joita on vaikea niellä. Näitä ovat mm. ruisleipä, salaatti, raa-at juurekset ja kovat hedelmät. Toispuoleiseen äänihuulihalvaukseen toi avun äänihuuliproteesi.

Syyskuun lopulle oli KYS:n sovittu kasvojen plastiikkakirurginen operaatio. Operaatiossa kohotettiin halvaantunutta ja roikkuvaa kasvonpuoliskoa. Kyseessä ei ollut pelkästään kosmeettinen operaatio. Roikkuva poski hankaloitti esim. syömistä, kun suun sisällä poski jäi helposti hampaiden väliin. Kasvojen kohotuksen toivottiin helpottavan myös puhumista, kun suu olisi helpompi aukaista.

Kirurgin kanssa sovittiin, että hän samalla avaisi myös Peten halvaantuneen kasvopuoliskon silmäkulmaa. Silmäkulma ommeltiin aikanaan muutamalla tikillä kiinni suojaamaan silmää, kun silmän oma räpsytysefekti ei toiminut. Sen jälkeen silmäluomeen oli laitettu punnus, jonka ansiosta Pete sai silmän osittain kiinni. Tämänkertaisessa operaatiossa tuo punnus oli tarkoitus vaihtaa painavampaa, jotta luomi menisi kokonaan kiinni.

Leikkaussuunnitelma vaihtui lennosta

Kaksituntiseksi suunniteltu operaatio venyi lähes nelituntiseksi, kun leikkaussuunnitelma vaihtui lennosta uuteen. Operaatioon tuli avuksi kesken kaiken ylilääkäri, jolla oli takataskussaan viimeisimmät tiedot, miten tämänkaltaiset leikkaukset kannattaa tehdä.

Typistetyn silmäkulman avaus toi myös yllätyksen: kun kirurgi yritti avata silmäkulmaa vain vähän, se ”retkahtikin” kokonaan auki seurauksella, että alaluomi alkoi roikkua pahasti. Alaluomi täytyi kiristää molemmista päistään. Peten poskeen ja alaluomeen otettiin vasemmasta reidestä faskiakalvoa, jonka avulla iho saatiin kiristettyä ja kurottua kasaan. Kaiken kaikkiaan Peten kasvoissa oli kuusi leikkausjälkeä, joissa yhteensä 15 tikkiä.

Heti leikkauksen jälkeen kaikki näytti hyvältä. Operaatio oli mennyt hyvin ja heräämössä vietetyn yön jälkeen mies pääsi kotiin Mikkeliin. Vaikeudet alkoivat sen jälkeen.

Kipu ja turvotus pahenee

Leikelty kasvonpuolisko kipeytyi ja turposi. KYS:stä oli annettu kotiuttaessa ohjeet, että mikäli ongelmia ilmenee, pitää mennä Mikkelin keskussairaalan päivystykseen. KYS:ssä myös suositeltiin, että Mikkelin keskussairaalan kannattaa ongelmatilanteissa ottaa yhteyttä KYS:in oikeiden hoito-ohjeiden saamiseksi.

Kaksi päivää kotiutumisen jälkeen – perjantaina - Peten operoitu kasvonpuolisko oli tuskaisen kipeä. Mies suuntasi Mikkelin keskussairaalan päivystykseen. Päivystyksessä otettiin verikoe, jonka mukaan tulehdusarvo (CRP) oli 68. Mies passitettiin kotiin ilman muita toimenpiteitä. Olihan hänellä omat Buranat!

Seuraavana päivänä – lauantaina – kivut ja turvotus vain lisääntyivät. Pete suuntasi taas päivystykseen, jossa otettiin verikoe ja todettiin, että tulehdusarvot ovat laskussa. CRP oli tällä kertaa 51. Mies lähetettiin toipumaan kotiin, jossa hän sinnitteli sunnuntain hammasta purren.

Maanantain tullen tilanne oli entistä tukalampi. Turvotus oli vain lisääntynyt, naaman puolisko oli tulipunainen ja kivut olivat kovat. Mies ei voinut muuta kuin suunnata keskussairaalan päivystykseen. Päivystyksen lääkäri oli – no miten sen nyt sanoisi nätisti – kylmäkiskoinen. Hän oli useamman kerran tivannut potilaalta, miksi hän on tullut päivystykseen. Pete oli hämmentynyt ja todennut, että  sietämättömien kipujen takia.

Pete oli kertonut lääkärille kuten myös aikaisemmilla päivystyskäynneillä, että KYS oli pyytänyt ottamaan yhteyttä, mikäli ongelmia ilmenee. Kukaan päivystyksen lääkäreistä ei ollut kuitenkaan kilauttanut KYS:n. Tällä kerralla verikoetta ei edes otettu. Sen sijaan lääkäri määräsi potilaalle uutta särkylääkettä.

Takaisin KYS:in

Kaksi päivää kolmannen päivystyskäynnin jälkeen Pete menee terveyskeskukseen poistamaan kasvoistaan tikkejä. Sairaanhoitaja ei saa kunnolla työtään aloitetuksi, kun huomaa, että tikin reiästä tihkuu mätää. Kaikille on selvää, että nyt ei ole kaikki kohdallaan.

Potilas kiidätetään päivystykseen, josta hän pääsee nopeasti jatkohoitoon. Röntgenkuvauksissa selvitetään mätäpesäkkeen sijainti. Vihdoin myös soitetaan KYS:lle lisäohjeiden saamiseksi. Yksi leikkaushaavoista avataan, jotta mätä saadaan imettyä pois. Pete siirretään Mikkelin keskussairaalan kirurgiselle osastolle ja (vihdoin) hän saa antibioottia suoraan suoneen.

Pete on yhden yön Mikkelissä, jonka jälkeen hän siirtyy Kuopion yliopistolliseen sairaalan plastiikkakirurgiselle osastolle. Nyt ei oteta riskejä. KYS ottaa vastuun hoidosta.

Ennen leikkausta

Heti leikkauksen jälkeen.

Viisi päivää leikkauksen jälkeen.

********
Pete oli KYS:ssä neljä vuorokautta. Hän kotiutui sieltä viisi päivää sitten. Poski ei ole vielä kunnossa ja taistelu jatkuu. Pete käy jokai toinen päivä Mikkelin kekussairaalassa haavahoidossa. Ensi viikolla hän suuntaa taas KYS:in. Kerron teille lokakuun lopussa miten tässä oikein käy...